Kerronpa nyt vähän viimehetken fiiliksistä ja "valmisteluista" Grazissa. Eli meidän Wienin matkan jälkeen alettiin Kallen kanssa hiljakseen pakkailla kamoja kasaan ja hoitelemaan lähtöön liittyviä asioita. Meidän piti mm. käydä ilmoittamassa lähdöstä paikalliseen maistraattiin ja hankkiutua eroon isosta kasasta tavaraa. Vein vaatteita ja keittiötarvikkeita paikallisen Caritas -järjestön kierrätyspisteeseen, josta tavarat jatkavat matkaansa hätäapuun ihmisille, jotka niitä tarvitsevat. Osan vaatteista lähetin Suomeen DHL:n kautta isossa treenikassissani ja jännittelin että pääseeköhän se koskaan perille. No, maanantaiaamuna se vihdoin saapui tänne Kaakonkulmalle.
Kallella oli viimeisen viikon (tai oikeastaan kuukauden) ajan melkoista hässäkkää, kun se järjesteli hiihtolomareissua meille, ja muutamalle Suomalaiselle kaverillemme. Vietettiin siis viimeinen Itävallan viikkomme Mayrhofenissa alpeilla lasketellen. Ystävänpäivänä lauantaina pakattiin viimeisetkin kimpsut ja kampsut, minä kävin aamulla kirjoittelemassa viimeisen tentin ja sitten matkattiinkin 8h junalla hiihtoloman viettoon. Kelit suosivat meitä koko viikon ja jalat tuli lasketeltua ihan kipeiksi. Naurettiin porukassa, että miten voi olla mahdollista että 5 nuorta käy lomallaan joka ilta viimeistään kymmeneltä nukkumaan ja herää aamu seitsemältä pirteänä lähtemään rinteisiin. Varsinkin kyseinen Mayrhofen on tunnettu bilepaikka nuorille ja after ski on siellä parhaimmillaan. Meitä ei mölyävien brittien seassa juhliminen ihan hirveästi edes kiinnostanut joten ollaan oikeen tyytyväisiä päätökseemme keskittyä olennaiseen, eli lasketteluun. :)
Nyt meillä alkaa Kallen kanssa muuttohommat takaisin Lappeenrantaan, ja parin viikon päästä jatkuukin taas koulu. Mitenköhän sopeudutaan takaisin Suomalaiseen opintorytmiin ja -tyyliin. Luulisin, että hyvin, sillä viimeisen puolen vuoden aikana ollaan huomattu, että Suomessa hommat hoituvat melkoisen sujuvasti ja helposti Itävaltaan verrattuna. Mm byrokratian vähyys (ja mahdollisuus tehdä kaikki netissä!) sekä asioiden hoitamisen mutkattomuus ovat Suomessa kyllä ihan omaa luokkaansa. Vaihto-opintojaksosta päällimmäisenä mieleen jäi Itävallan kauniit maisemat ja arkkitehtuuri, sekä kulttuurien erot ja yleisesti näkokulmien laajentuminen. Nyt voidaan taas vähän paremmalla kokemuksella vertailla Suomea muihin maihin ja tiedetään, mitkä asiat täällä ovat paremmin kuin Itävallassa ja päinvastoin. Kielitaito on molemmilla parantunut englannin, sekä saksan osalta reippaasti. Ollaan myös varmasti opittu toimimaan itsenäisemmin ja ottamaan vastuuta itsestämme ja toisistamme hieman eri tavalla kuin Suomessa. Lisäksi ollaan tietenkin saatu opintojamme eteenpäin suoritettujen kurssien avulla ja toivon myös, että tämä vaihto-opintojakso tarjoaa meille paremmat mahdollisuudet työllistyä jatkossa.
Vielä odotellaan muutamia opintopisteitä Itävallan kouluista, ja kirjoitellaan mm. vaihtoraportteja Suomen kouluille ennenkuin vaihto on virallisesti suoritettu. Tämä blogi on kuitenkin nyt tullut tiensä päähän. Hauska oli kirjoitella fiiliksistä ja kokemuksista tänne, ja täältä niitä on varmasti hauska myös lueskella myöhemmin ja palautella tapahtuneita juttuja mieleen. Kiitos kaikille blogia lukeneille, sekä Otsakorpi säätiölle, teille oli ilo tarinoida ja purkaa ajatuksia ja kokemuksia! :)
Kiitti ja kuitti, und aufwiedersehen!
-Laura ja Kalle
