Koska tähän mennessä ollaan kirjoitettu lähinnä vaan siitä, mitä ollaan milloinkin tehty ja esitelty elämäämme uudessa maassa ja kaupungissa melko materialistisesta näkökulmasta (tiskiharjat, ruokakaupat, matkustelu yms.), päätin nyt tulla raapustamaan tänne vähän muunlaisista asioista.
Ensimmäisenä tulee mieleen kulttuurishokki. Monet itävaltalaiset ovat tulleet kysymään, millainen kulttuurishokki Graziin muuttaminen oli/on. Vastaan aina, että ei kovin paha. Musta tuntuu että kulttuurishokki on samaa luokkaa, kuin Suomessa kaupungista toiseen muuttaessa. Moni asia on tietenkin eri tavalla kuin Suomessa, mutta ei nyt niin erilaista että siitä olisi kunnon shokkia saanut aikaiseksi. Ehkä tähän vaikuttaa myös se, että olen asunut vuoden Sveitsissä, jossa kulttuuri on melko samanlainen kuin täällä. Mutta eipä tuo Kallekaan ole tuntunut ihan hirveästi järkyttyneen uuden maan tavoista.
Suurin ero Suomeen verrattuna tällä hetkellä on sää (suomalaiset kun tykkäävät puhua säästä niin otetaan se nyt esille täälläkin). Lokakuun puolessavälissä lämpötilat ovat huidelleet 25 asteen molemmin puolin ja aurinko on paistanut harva se päivä porottamalla. Itävallassa viime kesä on kuulemma ollut niin kolea ja sateinen, että paikalliset ovat ihan tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseen. Itselleni tämä kesä kylläkin alkaa jo riittämään, koska Suomessa saatiin nauttia lämmöstä ja auringosta niin pitkään heinä- ja elokuussa.
Kun on kahdenkymmenen vuoden ajan tottunut siihen, että syyskuusta lähtien on pimeää ja kylmää, niin tämmöinen kesän jatkuminen vähän sekoittaa mieltä. Kai se vaan on niin, että me suomalaiset tarvitaan valoisan kesän jälkeen pimeämpi kausi (syksy) rauhoittuaksemme ja valmistautuaksemme talveen. Itse odotan jo ihan innolla että saisi sytytellä kynttilöitä iltaisin ja vuorautua lämpimiin vaatteisiin koleina syysaamuina. Mutta ehkä se syksy, ja toivottavasti talvikin koittaa täällä nopeammin kuin huomataankaan!
Lisäksi syksyyn kuuluu aina koulun alku ja sen ympärille rakentuvat rutiinit. Mun lukujärjestys on niin sekalainen, että sen kanssa ei kyllä saa minkäänlaista rutiinia aikaiseksi. Esimerkiksi tällä viikolla mulla on koulua keskiviikkona klo 8.30-15.30, torstaina 14.30-20.45 ja lauantaina 8.45-12. Englannin kielisen kurssitarjonnan vähyyden vuoksi olen joutunut ottamaan sekä normaaleja, että aikuisopiskelijoiden kursseja, jotka järjestetään iltaisin ja viikonloppuisin. Mulla on koko lukukauden aikana ehkä noin 3 vapaata viikonloppua kursseista johtuen. Kallellakaan ei koulua ole läheskään joka päivä, joten ei tässä oikeen osaa vielä asennoitua kunnolla koulun alkamiseen. Suomessa ollaan totuttu siihen, että kun koulu alkaa, niin se alkaa kunnolla.
Luentojen vähyydestä johtuen ollaan tietysti voitu ottaa rennommin, ollaan urheiltu, katsottu sarjoja netistä ja tutustuttu kaupunkiin ja sen lähiseutuun. Kai se välillä tekee ihan hyvää ottaa vähän rennommin, vaikka opinnot ei etenisikään niin nopeaan tahtiin.
-Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti